10. toukokuuta 2016

Kisailua Jyväskylässä 23.4.

Mulla oli ajatuksena kirjoittaa tämä postaus jo aikaisemmin, mutta lauantai-iltana kisoista palauduttuani mulle nousi korkea kuume. Yli viikon kestäneen influenssan jälkeen täytyikin sitten palata takaisin kouluelämään ja kiriä muita kiinni vähän joka aineessa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, nyt on siis vielä ihan sopiva hetki kerrata tänne parin viikon takaisia tapahtumia.

Heräsimme aamulla aikaisin pakkaamaan laukkuja ja valmistelemaan bokseja. Olin ollut edellisen illan töissä, joten aamulla oli vielä paljon valmisteltavaa, onneksi kisamatka kesti tällä kertaa vain muutaman minuutin! Kentälle saavuimme jo yhdeksältä ja olimme ihan tarkoituksella ensimmäisiä. Ennen muiden tuloa ehdimme hyvin siirtää jalkapallomaalit sivummalle ja harjoitella koulun avainlätkän käyttämistä.

Viidentoista minuutin päästä alkoi porukkaa valumaan paikalle. Ensimmäisenä tuli tietenkin Minnan poppoo ja esteet, joista päästiin kokoamaan ensimmäisenä vaikeaa suoraa. Tässä luokassa hypytin siskoni kania Jiiaa, jonka kanssa olimme kisoissa aivan ensimmäistä kertaa. Oli aika jännää ohjata muuta kuin helpossa hyppivää kania, kun aiempaa kokemusta löytyi vain Raimon kanssa kisaamisesta. Meillä meni kuitenkin yllättävän hyvin: ensimmäinen kierros mentiin kolmella ja seuraava neljällä virheellä. Jälkimmäinen kierros meillä meni kyllä paljon sujuvammin, vaikka virheitä tulikin enemmän.




Jiian lisäksi mukanani oli tietenkin Raimo, vaikka sen mukaanottamista hieman mietinkin. Ajattelin kuitenkin kisojen olevan niin lähellä, että ei meillä olisi ainakaan mitään menetettävää. Ennen radalle pääsyä ehdin jo vähän varoitella katsomaan tulleita kavereitani, että tämä kani ei sitten yleensä hypi kovin hienosti, mutta niin vaan se osasi taas yllättää! Lämpässä jo huomasin, että nyt on pojalla hyvä asenne ja radalle päästyään se loikki hienosti esteitä. Ensimmäinen kierros jouduttiin lopettamaan, kun Raimon hyppyinto loppui ja se meni kolmen peräkkäisen esteen läpi. Saimme kuitenkin jatkaa radan loppuun ja heti suorituspaineiden lähdettyä se hyppi tosi innokkaasti lopetusesteelle saakka.



Seuraavalle kierrokselle menimme aika paljon korkeammilla odotuksilla, eikä jouduttu pettymään! Raimo hyppi radan vain kahdella virheellä ja ihmettelen vielä tätä kirjoittaessakin asiaa aivan suu auki. Maaliiin päästyämme jouduin varmistamaan tuloksemme eri henkilöiltä monta kertaa, koska en voinut uskoa näin hienoa suoritusta, vaikka odotukset olivatkin korkealla. On outoa ajatella, että jos Raimo olisi tehnyt yhden virheen vähemmän niin meillä olisi jo ensimmäinen klassaus! Jollekin tämä hehkutus saattaa kuulostaa tosi oudolta, jos omat kanit pääsee radat aina puhtaasti ja jos ei ole Raimon aiemmista esteilyistä kuullut, meille tämä oli kuitenkin tosi iso juttu. Tuon pojan estehyppy on vaan aina ollut sellaista hauskanpitoa eikä todellakaan hyvien tulosten saamista, ja paras tulos ennen tätä päivää on ollut muistaakseni neljä virhettä, ellei enemmänkin. Nyt on kuitenkin tosi hyvä fiilis ja varmasti mennään vielä uudestaan kokeilemaan kisoissa hyppimistä. Raimon suoritus on tosin niin paljon päivän hyppyhaluista kiinni, että joskus se menee tosi hienosti ja joskus ei ollenkaan, en siis voi olla varma että ensi kisoissa menee yhtä hyvin kuin tällä kertaa.




Päivä meni siis hienosti! Söimme munkkia ja joimme simaa, vaikka emme vappukisoja saaneetkaan. Päivän sää ei ollut eduksemme vaan taivaalta satoi rakeita, vettä ja lunta, mutta se ei menoa onneksi haitannut. Seuraavat kisat aiomme pitää Jyväskylässä viimeistään loppukesästä, suosittelen kyllä kaikkia tulemaan paikalle. Kenttä on tosi hyvä ja kokoonpano mukavan pieni, ei siis niin valtava kuin Etelä-Suomen suurkisoissa. Onneksi olkoon, jos jaksoit lukea koko postauksen loppuun ja toivottavasti myös sulla oli kivaa, jos olit Jyväskylän kisoissa!

Kuvat © Tessa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tarkistan kaikki kommentit ennen julkaisua, joten ethän lähetä kommenttiasi suotta moneen kertaan!