30. tammikuuta 2016

Aurinkoa hangella

Tänään heräsin ihanaan auringonpaisteeseen ja lämpämittarikin näytti yli nollan. Puolenpäivän aikoihin ajattelin mennä ulos Raimon kanssa (jolla on muuten kevään kunniaksi aivan kamala karvanlähtö!) ja oli kyllä aivan ihanan keväinen ilma! Nyt lähipäivinä lähiviikkoina on ollut joko reilusti pakkasta tai sitten ihan loskakeli, mikä on näkynyt myös kanien ulkoilun määrässä, ei niinkään positiivisella tavalla. Nyt sitten vain toivotaan, että kelit pysyvät hyvinä eikä pakkanen nousisi uudestaan sinne kolmeenkymmeneen niin puputkin pääsisivät nauttimaan useammin ulkoilmasta.


28. tammikuuta 2016

Onko suunnitelmia?

Kirjoitin tässä yksi päivä hetkessä elämistä koskevat kirjoituksen Palokka-lehteen. Ajattelin jakaa saman tekstin tänne, vaikka tämä ei aivan täysin kaniasiaa olekaan - mukautettavissa ajatus on kuitenkin vähän kaikkeen tekemiseen.

Monet ovat varmasti suunnitelleet alkavaa vuotta, ehkä miettineet kesälomareissua tai luvanneet syödä vähemmän karkkia. On paljon maita, joissa ei suunnitella asioita ollenkaan etukäteen tai kirjoiteta tapaamisia ylös kalenteriin. Pystyisitkö sinä lähtemään juuri nyt extempore-reissuun?

Olisihan se hienoa, että voisi elää hetkessä, ja siihen on mielestäni hyvä ainakin joissain määrin pyrkiä. Kalenteri on hieno apuväline järjestyksen säilyttämiseen, kunhan sitä ei täytä kiireellä ja stressillä. On hyvä jättää mahdollisuuksien mukaan vapaapäiviä, jolloin pystyy tekemään asioita, jotka sillä hetkellä houkuttavat. Kalenteri ei siis sulje pois hetkessä elämisen mahdollisuutta, päinvastoin.

Usein odotetaan jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa, sitten kaikki on hyvin, sitten ollaan onnellisia. Tätä tapahtumaa odottaessa päivät valuvat läpi sormien, etkä voi ikinä tietää koittaako pitkään odottamasi päivä ollenkaan tai onnistuuko se suunnitelmien mukaisesti.

Kannustan ehdottomasti kokeilemaan vaikka ihan pieniä sponttaaneja tekoja – leivo kakku, mene elokuviin tai maista hedelmäosaston outoa hedelmää. Koko elämää tälle ajatustavalle ei kuitenkaan kannata uhrata ja esimerkiksi sovituista tapaamisajoista kannattaa pitää kiinni.


Raimokin tietää, että on hyvä pitää vapaapäiviä ja rentoutua.

27. tammikuuta 2016

Ruokapostaus




Tänään ajattelin avata tänne meidän pupujen ruokatilannetta, eli mitä pitkäkorvat täällä syövät.

PERUSSETTI
Näitä pidän aina tarjolla
- kuivaa heinää
- puhdasta vettä
- oksia (kuusi, paju, omenapuu, mänty)

AAMUIN/ILLOIN
- Rabbit Royalea (1rkl per kani)
- tuoreruokaa: kesäisin ulkoa, talvisin jääkaapista

SILLOIN TÄLLÖIN
- kuivattuja yrttejä
- kuivaa leipää
- eläinkaupasta ostettuja herkkuja (esim. auringonkukan terälehdet)

POIKKEUSTILANTEET
- kova karvanvaihto: ananasmehua
- vatsa sekaisin: pelkästään heinää ja vettä

15. tammikuuta 2016

Jiia täyttää vuosia

Tänään on aika juhlia vuosia!

Jaksan päivitellä syntymäpäivästä toiseen, kuinka aika vain vierähtää. Kun näin ajattelee, vuosi tuntuu pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa se menee ihan älyttömän nopeasti, kun on kaikenlaista tekemistä ja menemistä koko ajan.

Nyt on Because of you, tutummin Jiia saavuttanut kolmen vuoden iän. Tyttö tuli meille vasta vajaa puoli vuotta sitten ja näin ollen tämä on Jiian ensimmäinen synttäripäivä tässä kodissa! Paljon onnea todella rakkaalle pikku pupulle! Olen kyllä aivan kiintynyt tähän jänöön, niin sosiaalinen ja herttainen tapaus se on.

Päivänsankari saa tänään erityisen paljon huomiota ja oksia sekä Venlan valmistaman synttärikakun eli näkkäriä ja porkkanaa. Miten te juhlistatte kanienne syntymäpäiviä?


12. tammikuuta 2016

Erikoisia kuvia



Tämä SuperPhoto on ollut lähiaikoina esillä useammassakin paikassa ja päätin kokeilla sitä nyt itsekin. Kyseessä on siis ilmainen kännykkään/tietokoneeseen ladattava kuvanmuokkausohjelma, jolla voi laittaa esimerkiksi pupukuviin mielenkiintoisia tehosteita. Onhan nämä ehkä vähän sekavia ja ylimuokattuja, mutta osa yllättävän hauskoja eikä kaikista edes erota, onko kyseessä valokuva vai tietokoneella piirretty kuva. En suosittele päivittäiseet tai edes viikottaiseen käyttöön, mutta kannattaa kokeilla. Kertokaahan suosikkikuvanne!

9. tammikuuta 2016

Jiian talvikuvat

Tänään pakkanen lauhtui sen verran, että pääsimme ottamaan talvikuvia myös Jiiasta. Eihän siellä montaa minuuttia pystynyt olemaan, mutta oli hauska nähdä, mitä Jiia oli lumesta mieltä. Onhan tämä tytön ensimmäinen talvi täällä meillä.

Jiialle kuuluu muutenkin tosi hyvää! Siitä on tullut tosi sosiaallinen pupu, vaikka kotiutuminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen otti alussa oman aikansa. Nykyään se on ottanut koko Venlan huoneen haltuunsa ja tulee heti ovelle tervehtimään huoneeseen saapuvia ihmisiä. Yksi tytön lämpipaikoista on Venlan sänky, jonne se hyppää viereen lepäämään. Mikään varsinainen sylipupu Jiia ei ole, mutta ei se kamalasti sylissä pitämistä vastustelekaan. Sen sijaan ihmisten läheisyydestä, seurasta ja rapsutuksista se tykkää kovasti!

Jiiasta puhuminen onkin nyt ajankohtaista, ensi viikolla pupu täyttää kolme vuotta! En vielä tiedä mitä Venla on sen syntymäpäiville kehitellyt, ainakin paljon huomiota ja ehkä jotain oksia tai muuta hyvää purtavaa. 


7. tammikuuta 2016

Loma loppui

Tänään heräsimme aivan kuin muinakin aamuina - kamala nälkä! Aloimme heti pyörimään kopin ympäri mahdollisimman kovaäänisesti ja kyllähän se Veera lopulta nousikin antamaan meille aamuruoat. Ruokailuhetken aikana saimme vesikuppimme täyteen viileää vettä ja telineen täyteen heinää, tähän asti kaikki oli vielä normaalia.

Seuraavaksi Veera meni syömään oman aamupalansa, jonka jälkeen hän olisi normaalisti palannut luoksemme yläkertaan: silittelemään meitä tai tekemään omia puuhiaan. Tällä kertaa hän ei palannut. Hetken päästä koko talo hiljeni, joka on erittäin epänormaalia. Tiedämme, että Veeralla on kolme kovaäänistä pikkusiskoa sekä vanhemmat, jotka joutuvat välillä huutamaan näille kovaäänisille siskoille. Oikeastaan jopa nautimme hiljaisuudesta! Makoilimme rauhassa aitauksessa ja mutustimme rauhassa heinää, kaikki kanit vierekkäin. Muutaman papanankin pyöräytimme omistajamme iloksi, hän tykkää niin kovasti siivoilla aitaustamme, tai niin hän ainakin tekee aamuin illoin.

Todella pitkän ajan kuluttua, ehkä puoli viideltä, Veera palasi kotiin. Olimme erittäin riemuissamme ja juoksentelimme aitauksessa edestakaisin. Emme oikeastaan edes tiedä, miten menemme aivan sekaisin, kun näemme hänen kävelevän huoneeseen, se on vain muodostunut perinteeksi. Veera tuli rauhoittelemaan meitä, lisäsi heinää ja lakaisi uudet papanat. Hän kertoi, että oli käynyt vain koulussa. Niinpä tietenkin, olimme täysin unohtaneet koko koulun lähes kolmen viikon loman aikana. Onneksi tälle poissaololle oli järkevä selitys, vaikka olisihan se ollut ihan hauska olla vielä pari päivää keskenään, näin kanien kesken.

Huomenna alkaa kuulemma taas viikonloppu emmekä aio päästää Veeraa silmistämme. Me puput olemme ajatelleet rentoutua tämän ajan omistajamme sylissä herkkuja syöden, onhan hän oikeastaan velvoitettu viettämään tuon vapaa-ajan meidän kanssa, kun meidät kerran hylkääkin nyt taas joka päivä maanantaista perjantaihin. Onko teillä muilla kaneilla ehkä samantapaisia viikonloppusuunnitelmia?

Kiitos vielä Veeralle, että saimme purkaa mieltämme tänne blogiin. Kyllähän se paljon tuntemuksia herättää, kun toinen vaan lähtee ilmoittamatta pois koko päiväksi. No mutta leppoisaa illanjatkoa jokaiselle pitkäkorvalle ja paljon porkkanoita sille, joka jaksoi lukea koko tekstin!

Terveisin,
Raimo, Peppi ja Pipsa

4. tammikuuta 2016

Lomapäivä videolla

Pitkästä aikaa sain tehtyä teille videon meidän päivästä! Ainakin kuvaaminen oli hauskaa, vaikka tänään neljättä tuntia editoidessa meinasikin alkaa vähän puuduttamaan... Toivottavasti jaksatte katsoa, yritin tehdä tästä mahdollisimman tiiviin ja ytimekkään, mutta silti se venyi kuuteen minuuttiin. Puputkin jäivät aika vähälle - onnistuin valitsemaan juuri sellaisen päivän, jolle ei ollut kanien siivousta eivätkä säät sallineet ulkoilla tai hyppiä esteillä. Kertokaa toki mielipiteenne, haluan kehittyä näidän tekemisessä!

2. tammikuuta 2016

Pakkaspuput












Vuodenvaihde meni meidän poppoolla hienosti! Kanit eivät osanneet ollenkaan stressata raketeista, vaikka niitä täällä paljon räjähtelikin. Nyt me ollaan jo vuoden 2016 puolella, tässä meneekin sitten aikansa totutella uuteen vuosilukuun...

Onnellista ja menestyksekästä vuotta kaikille blogiani lukeville!