23. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 (Miten meni noin niinku omasta mielestä?)

Vuosi lähenee loppuaan aivan uskomattomalla vauhdilla. Melkein hävettää kirjoittaa tänne mitään, kun viimeisin elonmerkki on kesäkuulta. En kuitenkaan usko, että tämä pidemmän puoleinen tauko estää minua tekemästä jo perinteeksi muodostunutta vuosikatsausta, joka ennen kaikkea selkeyttää omia ajatuksiani ja jää tänne muistoksi itselleni. Lisäksi tämä on luontevin keksimäni tapa päivittää teille vähän kuulumisia - missä mennään, onko meillä kaikki hyvin? Alustuksena voin jo sanoa, että tänä vuonna on tapahtunut ihan hurjan paljon kaikkea uutta, jonka takia myös tämä blogi on jäänyt taka-alalle. Puput ovat kuitenkin edelleen saaneet suurimman osan ajastani, ja Raimo, Peppi, Pipsa sekä siskoni kani Jiia voivat aivan mainiosti! Katsotaanpa kuitenkin mun itselleni vuoden alussa asettamiani tavoitteita:


Raimo:

- pysyä terveenä ja hyvässä kunnossa
Terveenä Rampe on pysynyt ihan koko vuoden, eikä sillä kyllä ole ikinä suurempia sairastamisia ollutkaan. Myös kunto on pysynyt hyvänä ja muutenkin Raimo-pupulle kuuluu tosi hyvää!

- pärjätä hyvin näyttelyissä
Tänä vuonna ollaan käyty petteilemässä vain ShowLinkPets-messuilla täällä Jyväskylässä, jossa Raimo sijoittui upeasti BIS 3 ja hienolla suorituksellaan myös avointen urosten luokkavoittajaksi. Uskon, että menestystä olisi tullut enemmänkin ellei tämä RHD-virus olisi lähtenyt leviämään. Meille nämä näyttelyt eivät kuitenkaan ole niin tärkeitä, että lähtisin kanien turvallisuutta ja terveyttä niiden takia riskeeraamaan.

- esteillä kotona ja muutamissa kisoissa
Kotona ollaan esteilty jonkin verran, about kerran kuussa ja Raimo hyppii hienommin kuin koskaan! Myös keväällä Jyväskylän kisoissa Raimon hyppyinnostusta päästiin todistamaan, kun poitsu hyppäsi helpon suoran kahdella virheellä. Tämän kohdalla ajattelen kuitenkin samaa kuin näyttelyistä: tartuntariski on olemassa ja en näe tarvetta hypyttää kania kisoissa, kun kotonakin sitä pystyy harrastamaan.

Tahdon kuitenkin muistuttaa, että jokainen omistaja ajattelee varmasti oman kaninsa parasta ja tekee omalta kannaltaan parhaat päätökset näiden tapahtumien suhteen. En siis tuomitse kenenkään toimintatapaa ja näissä asioissa ei ole vain yhtä oikeaa tapaa menetellä.

- kokeilla vielä pituushyppyä ja oman ennätyksen (130cm) parantamista
Pituushyppyä ei olla tänä vuonna ehditty testata, joka harmittaa kyllä vähän itseäkin, kun Raimo siitä ehti viime vuonna jo kovin innostua. Saa nähdä, jos vaikka ensi vuonna vielä päästäisiin sitä kokeilemaan.


Peppi:

- viettää onnellista seniorielämää
Onnellista seniorielämää on Peppi kyllä ehdottomasti elänyt ja ensi keväänä pieni on jo 8 vuotta! En voi sanoa etteikö vanheneminen näkyisi Pepissä, mutta on se kyllä melkoinen teräsmummo ja virtaa vielä riittää. Ainakin itse olen huomannut, että kanin vanhetessa se ei enää ole samanlainen jääräpää kuin nuorena ja arvostaa enemmän myös ihmisen huomiota. Nykyään viettäessäni aikaa kanieni kanssa on Peppi ensimmäinen, joka tahtoo silityksiä ja syliin.

- rauhallista esteilyä kotona
Esteitä ei olla ainakaan kesän jälkeen Pepin kanssa enää kokeiltu ja tämä kani pääseekin nyt täysin ansaitulle lomalle kaikenlaisesta matkustamisesta ja näyttelyistä. Estekisoissahan ei koskaan olla tämän neidin kanssa käyty, mutta näyttelyitä kierretty senkin edestä. Virtaa ja intoa pääsee onneksi purkamaan myös turvallisesti kotona ja pihassa. :)

- pitää massaa yllä vanhentumisesta huolimatta
Tässä tavoitteessa ollaan ainakin melkein onnistuttu. Peppihän ei koskaan mikään pullea pupu ole ollut, ennemminkin todella siro ja solakka, eikä se  siitä ole juurikaan vuoden aikana laihtunut. Nyt viime aikoina olen kuitenkin pientä muutosta huomannut, ja siihen olen Pyryn jälkeen osannut valmistautuakin. Toisaalta Pyryllä aiemmin toiminut ruoan vaihtaminen on tässä tilanteessa hankalampaa, kun kaneja on kolme ja ne syö vierekkäisistä kupeista... Ei onneksi mitään akuuttia hätää vielä ole joten ehdin suunnitella tähän ratkaisua.

- syödä enemmän heinää
Heinän syönti on meillä ehdottomasti lisääntynyt ja kaikki kanit syövät sitä varmasti vähintään suositusten mukaisesti, luultavasti vielä enemmän. Lisääntyneen heinänsyönnin huomaa myös papanoista, jotka ovat kasvaneet ja muuttuneet vaaleammiksi.


Pipsa:

- lihaksien lisääminen ja mahan pitäminen kurissa
Maha on pysynyt kurissa ja lihaksia ollaan jossain määrin onnistuttu lisäämään eli ainakaan huonompaan suuntaan ei olla tämän tavoitteen kanssa viime vuodesta menty.

- leppoisia ja terveitä kaninpäiviä
Terveenä ollaan Pipsankin kanssa pysytty, ainoastaan keväällä käytiin eläinlääkärissä ottamassa hilsepunkkikarkoite kaikille pupuille, kun Pepillä oli hieman normaalia enemmän hilsettä.

- lisää sylittelyä
Tämäkin pikku tyttö on jo viisi vuotta ja luonne on rauhoittumassa samalla tavalla kuin Pepillä. Toisaalta Pipsa on aina ollut luonteeltaan ystävällinen ja kiltti ihmiselle. Sylittelyä ollaan siis harrastettu myös tänä vuonna paljon ja muutoksen huomaa esimerkiksi kynsiä leikatessa tai hampaita tarkistaessa, jotka sujuvat nykyään paljon paremmin kuin ennen.

- enemmän papanoita vessalaatikkoon -> sisäsiisteyden lisäämistä
Hmm... mitähän tähän sanoisi? Ei mun kanit mitenkään erityisen sotkuisia ole, mutta papanoita löytyy silti myös vessan ulkopuolelta. En tiedä kenen ne ovat, onko syyllinen Pipsa, Peppi, Raimo vai ehkä vähän jokainen, mutta uskon sen johtuvan siitä, että asuvat kolmestaan ja jokainen tahtoo merkata "omia paikkoja" tai reviiriään. Tiedä sitten mikä todellinen syy on: saattavathan ne tehdä sitä ihan kiusallaan! :D



Jiia:

- käydä estekisoissa ja hyppiä kotona uusilla esteillä
Myös Jiia kävi maaliskuussa Jyväskylän kisoissa, mikä oli itsellekin aika jännä kokemus ohjata kania vaikealla suoralla, kun kisoissa oon käynyt aiemmin vain helppo-tasoisen Raimon kanssa. Ihan positiivinen fiilis myös Jiian kohdalta jäi, ja kotona ollaan pitkin vuotta myös harjoiteltu juurikin noilla uusilla esteillä.

- elää korkea-arvoista elämää siskoni ainoana kanina
Tää kohta on kyllä ehdottomasti suoritettu! Jiia rakastaa elämäänsä Venlan ainoana prinsessapupuna: se saa päivittäin niin paljon huomiota ja seuraa, että paremmin ei varmasti voisi mennä. Huoneessa se juoksee vapaana aina, kun Venla ei nuku tai ole koulussa, ja tervehtii iloisena heti ovella, jos joku vieras tai muu perheenjäsen tulee käymään neidin valtakunnassa. Jiia on kyllä todella sosiaalinen pupu ja mielellään hyppää sängyllekin viereen, jos Venla siellä makoilee.

- ulkoilla paljon 
Ulkona ollaan käyty aina välillä säiden salliessa, varsinkin kesällä, kun jää ei vielä peittänyt maata.

- hankkia uudet valjaat ja pidempi hihna
Tää asia on ollut mun to-do-listalla aivan liian pitkään ja se pitäisi kyllä saada hoidettua. Onhan Jiialla tietenkin valjaat ja hihna, mutta hyvän valjaiden/hihnojentekijän löytyessä tilaisin mielelläni uudet. Jos joku tietää niin suosituksia näistä myyjistä saa mulle vinkata: en usko että hinta on mikään ongelma, mutta nätit ja toimivat valjaat sekä pitkä hihna olisi hakusessa.




Omistaja:

- järjestää onnistuneet estekisat Jyväskylään
Uskomattoman hienoa, että nämä Minnan ja minun järkkäämät kisat onnistui viime maaliskuussa taas niin hienosti ja osallistujiakin saatiin paikalle juuri mukava määrä.

- kehittyä bloggaamisessa, valokuvaamisessa, kuvankäsittelyssä sekä tietenkin kaninomistajana
Kaninomistajana kehityn tietenkin kokoajan, ja tänäkin vuonna olen oppinut paljon uutta lukemalla kaniaiheisia keskusteluja Facebookista, juttelemalla muiden kaninomistajien kanssa sekä tietenkin touhuamalla omien pupujeni seurassa. Bloggaaminen, valokuvaaminen ja kuvankäsittely ovat ehdottomasti asioita, joista tahtoisin oppia lisää, mutta tämä vuosi ei ollut niiden suhteen kaikkein antoisin, kun bloginpito jäi vähemmälle eikä ilman blogia tullut kuviakaan otettua niin paljoa.

- hankkia kesällä kunnon järkkäri nykyisen minijärkkärin rinnalle
Tilaisuus minulla tähän oli, mutta päätin, että tämän hankinnan teen vasta kun sitä oikeasti tarvitsen. Ja hyvä niin! Tämän syksyn aikana käytin minijärkkäriäni vähemmän kuin koskaan sen elinaikana, joten uudelle järjestelmäkameralle tuskin olisi ollut käyttöä.

- viettää hauska rippileiri
Sen ehdottomasti tein! Vaikka olin kuullut erilaisia tarinoita entisiltä rippikoululaisilta, en olisi koskaan arvannut sen olevan niin hauskaa. Uskon rippileirin olleen yksi vuoden hauskimmista viikoista, ja lisäksi sain monta hyvää ystävää, joita olisin tuskin löytänyt ilman tätä kokemusta.





- pärjätä koulussa ja aloittaa viimeinen vuosi yläasteella
Koulussa olen pärjännyt jopa yli omien odotusteni ja nyt viimeisenä vuonna pyrin pitämään vain saman tason päästäkseni toivomaani lukioon. Myös viimeisen vuoden yläasteella aloitin tänä syksynä, tosin se ei ollut minusta itsestäni kiinni vaan sinne oli oikeastaan pakko mennä.

- käydä ainakin yhdellä ulkomaanreissulla
Kyllä, kävin muutama kuukausi sitten Espanjassa ja se oli varmasti paras matka ikinä! Tämä oli siis koulun kautta tapahtuva viikon reissu, jonka vietimme jokainen oppilas omassa isäntäperheessä. Oli hauskaa päästä käyttämään englannin ja myös espanjan kieltä, sekä tutustua espanjalaisen perheen tapoihin sekä tietenkin ihmisiin. Varmasti lähden uudestaan samankaltaiseen reissuun, jos vaan joskus saan mahdollisuuden.





- mopokortti ja skootterin hankinta
Skootterin onnistuin hankkimaan muistaakseni jo helmikuussa ja heinäkuussa heti syntymäpäiväni jälkeen ajoin mopokortin. Loppukesä ja syksy helpottuivatkin huomattavasti, kun liikkuminen paikasta toiseen onnistui helposti ja nopeasti.

- saada kesätöitä
Tätä listaa tehdessä olin lähes varma, että tämä kohta ainakin jää suorittamatta, mutta ei! Niin vaan koko viime kesän työskentelin pitopalvelussa eli valmistin erilaisia ruokia ja tarjoilin niitä sitten juhlissa.


Kaikin puolin tämä vuosi siis onnistui yli kaikkien odotusteni ja ensi vuodesta toivon vähintään vastaavanlaista. Erityisiä asioita, joita ensi vuodelta tiedän varmaksi on lukioon siirtyminen ja syksyllä ehkä joku perheen lomamatka ulkomaille. Myös Mikael Gabrielin keikkaliput hommasin ensi maaliskuulle, mutta muuten suunnitelmia ei vielä juurikaan ole. Kanien kanssa toivon viettäväni mahdollisimman paljon aikaa ja olisi hienoa, jos kaikki pysyisivät terveinä ja muutenkin hyvässä kunnossa. Hienoa, jos joku jaksoi lukea tämän postauksen - jos toivotte tänne blogiin jotain sisältöä tulevaisuudessa niin kertokaa ihmeessä. Ainakin joitain valokuvia tulen luultavasti tänne tallentamaan, jos saan aikaiseksi pupuja kuvata ja sää olisi hyvä. Muuten tahdon toivottaa teille kaikille todella hyvää joulua ja uutta vuotta!

26. kesäkuuta 2016

Juhannus + vinkkejä kesähelteelle

Toivottavasti teidän juhannus meni hyvin, täällä ainakin söimme paljon, poltimme kokkoa ja nautimme kauniista säästä. Puput saivat keskikesän kunniaksi suuren nipun oksia, horsmia ja voikukkia pihalta. Paljon aikaa kanit ovat myös viettäneet ulkohäkissä ja -aitauksessa, koska lämpötila on noussut korkeaksi etenkin talomme yläkerrassa, jossa pupuni majailevat. Myös erilaiset viilennyskonstit on pitänyt palauttaa mieleen ja käyttää hyödyksi, että kanitkin pystyisivät nauttimaan lämpimistä kesäpäivistä. Tässä meidän juhannuksen TOP 3 toimivimmat keinot:

  1. Tuuletin on ollut huoneessani kovassa käytössä ja varsinkin tehokas tuuletin onnistuu laskemaan huoneen lämpötilaa huomattavasti. Huomaathan, että etenkään kovaa puhaltavaa tuuletinta ei kannata laittaa kanin tasoon niin, että se puhaltaa suoraan pupuun (suoraan kaniin kohdistuva viima saattaa vilustuttaa kanin).
  2. Viileät pullot ja laatat olivat meille suuri apu jo viime kesänä. Laita siis pakkaseen vedellä täytetty pullo tai keraaminen laatta ja anna sen viilentyä. Ainakin meidän puput rakastavat makoilla näiden viileiden pullojen ja laattojen vieressä. Jos pullo/laatta jää pakastimeen pitkäksi aikaa ja tuntuu liian kylmältä, sen päälle voi laittaa esimerkiksi pyyhkeen ja laittaa pyyhkeen kanssa kanin aitaukseen.
  3. Viileä vesi on kuumuudesta selviämisen A ja O. Hellepäivinä kannattaa vaihtaa kanin juomakuppiin/-pulloon raikasta vettä useamman kerran päivässä, koska ainakin meillä vesi meinaa lämmetä aika nopeasti. Kuumalla kelillä kania voi viilentää myös sivelemällä viileää vettä varovasti kanin selkäkarvoille.
Jakakaa kommenteissa myös teidän hellevinkit - ne tulevat varmasti tarpeeseen! 

Mun kesä jatkuu nyt juhannuksen jälkeen rippileirillä, jonne lähden jo maanantaina. Kuten arvata saattaa, leiriviikolta eikä sitä seuraavalta (konfirmaatio) viikolta kannata odottaa postauksia. Tämän jälkeen olen kuitenkin suunnitellut kuvaavani tänne blogiin esimerkiksi jotain Kanien päivä -videon tyylistä. Miltä tuo kuulostaisi?


7. kesäkuuta 2016

Lomalla viimeinkin

Pari päivää sitten oli aika lopettaa kouluhommat ja siirtyä täysin ansaitulle kesälomalle. On kyllä ihanaa, kun aikaa riittää pakollisten hommien lisäksi myös rentoutumiseen ja kanit saavat normaalia enemmän huomiota. Tällä hetkellä ulkona on kylmä ja sataa räntää, mutta eiköhän ne lämpimätkin kelit sieltä tule, kun lähestytään heinäkuuta. Mitään kovia helteitä en kaninomistana tietenkään toivo, mutta olisi se mukavaa saada lämpömittari edes lähelle kahtakymmentä.

Kanit voivat hyvin ja ovat iloisia saadessaan voikukkia sekä muita kesän tuomia herkkuja. Kevään aikana meidän kaniporukkaa on vaivannut hilsepunkki, joka huomattiin ensin Jiialla ja lopulta minunkin kanit vietiin eläinlääkärille lääkittäväksi. Nyt kaikki ovat kuitenkin terveitä ja toivottavasti myös pysyisivät terveinä.

Olemme hyvässä asemassa myös tällä hetkellä jylläävän RHD2-viruksen kannalta. Täällä Keski-Suomessa puput saavat siis ulkoilla ja syödä pihalta haettua tuoreruokaa ainakin toistaiseksi. Lisää tietoa taudista voi lukea täältä ja tautia koskevaa spekulointia voi suorittaa esimerkiksi Facebookin Kanit-ryhmässä.


Uskon, että ilman koulua ehdin päivittelemään tänne blogiinkin jotain erikoisempaa. Nyt tahdon kuitenkin toivottaa kaikille oikein aurinkoista kesää!

10. toukokuuta 2016

Kisailua Jyväskylässä 23.4.

Mulla oli ajatuksena kirjoittaa tämä postaus jo aikaisemmin, mutta lauantai-iltana kisoista palauduttuani mulle nousi korkea kuume. Yli viikon kestäneen influenssan jälkeen täytyikin sitten palata takaisin kouluelämään ja kiriä muita kiinni vähän joka aineessa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, nyt on siis vielä ihan sopiva hetki kerrata tänne parin viikon takaisia tapahtumia.

Heräsimme aamulla aikaisin pakkaamaan laukkuja ja valmistelemaan bokseja. Olin ollut edellisen illan töissä, joten aamulla oli vielä paljon valmisteltavaa, onneksi kisamatka kesti tällä kertaa vain muutaman minuutin! Kentälle saavuimme jo yhdeksältä ja olimme ihan tarkoituksella ensimmäisiä. Ennen muiden tuloa ehdimme hyvin siirtää jalkapallomaalit sivummalle ja harjoitella koulun avainlätkän käyttämistä.

Viidentoista minuutin päästä alkoi porukkaa valumaan paikalle. Ensimmäisenä tuli tietenkin Minnan poppoo ja esteet, joista päästiin kokoamaan ensimmäisenä vaikeaa suoraa. Tässä luokassa hypytin siskoni kania Jiiaa, jonka kanssa olimme kisoissa aivan ensimmäistä kertaa. Oli aika jännää ohjata muuta kuin helpossa hyppivää kania, kun aiempaa kokemusta löytyi vain Raimon kanssa kisaamisesta. Meillä meni kuitenkin yllättävän hyvin: ensimmäinen kierros mentiin kolmella ja seuraava neljällä virheellä. Jälkimmäinen kierros meillä meni kyllä paljon sujuvammin, vaikka virheitä tulikin enemmän.




Jiian lisäksi mukanani oli tietenkin Raimo, vaikka sen mukaanottamista hieman mietinkin. Ajattelin kuitenkin kisojen olevan niin lähellä, että ei meillä olisi ainakaan mitään menetettävää. Ennen radalle pääsyä ehdin jo vähän varoitella katsomaan tulleita kavereitani, että tämä kani ei sitten yleensä hypi kovin hienosti, mutta niin vaan se osasi taas yllättää! Lämpässä jo huomasin, että nyt on pojalla hyvä asenne ja radalle päästyään se loikki hienosti esteitä. Ensimmäinen kierros jouduttiin lopettamaan, kun Raimon hyppyinto loppui ja se meni kolmen peräkkäisen esteen läpi. Saimme kuitenkin jatkaa radan loppuun ja heti suorituspaineiden lähdettyä se hyppi tosi innokkaasti lopetusesteelle saakka.



Seuraavalle kierrokselle menimme aika paljon korkeammilla odotuksilla, eikä jouduttu pettymään! Raimo hyppi radan vain kahdella virheellä ja ihmettelen vielä tätä kirjoittaessakin asiaa aivan suu auki. Maaliiin päästyämme jouduin varmistamaan tuloksemme eri henkilöiltä monta kertaa, koska en voinut uskoa näin hienoa suoritusta, vaikka odotukset olivatkin korkealla. On outoa ajatella, että jos Raimo olisi tehnyt yhden virheen vähemmän niin meillä olisi jo ensimmäinen klassaus! Jollekin tämä hehkutus saattaa kuulostaa tosi oudolta, jos omat kanit pääsee radat aina puhtaasti ja jos ei ole Raimon aiemmista esteilyistä kuullut, meille tämä oli kuitenkin tosi iso juttu. Tuon pojan estehyppy on vaan aina ollut sellaista hauskanpitoa eikä todellakaan hyvien tulosten saamista, ja paras tulos ennen tätä päivää on ollut muistaakseni neljä virhettä, ellei enemmänkin. Nyt on kuitenkin tosi hyvä fiilis ja varmasti mennään vielä uudestaan kokeilemaan kisoissa hyppimistä. Raimon suoritus on tosin niin paljon päivän hyppyhaluista kiinni, että joskus se menee tosi hienosti ja joskus ei ollenkaan, en siis voi olla varma että ensi kisoissa menee yhtä hyvin kuin tällä kertaa.




Päivä meni siis hienosti! Söimme munkkia ja joimme simaa, vaikka emme vappukisoja saaneetkaan. Päivän sää ei ollut eduksemme vaan taivaalta satoi rakeita, vettä ja lunta, mutta se ei menoa onneksi haitannut. Seuraavat kisat aiomme pitää Jyväskylässä viimeistään loppukesästä, suosittelen kyllä kaikkia tulemaan paikalle. Kenttä on tosi hyvä ja kokoonpano mukavan pieni, ei siis niin valtava kuin Etelä-Suomen suurkisoissa. Onneksi olkoon, jos jaksoit lukea koko postauksen loppuun ja toivottavasti myös sulla oli kivaa, jos olit Jyväskylän kisoissa!

Kuvat © Tessa

19. huhtikuuta 2016

Keväisiä kanikuvia

Tällä hetkellä ulkona mellastaa aikamoinen myrsky ja vettä sataa kaatamalla. Vaikka itse tykkäänkin paljon myös sateesta, kaneille ihanteellinen ulkoilukeli on sopivan lämmin ja selkeä kevätsää. Viime viikonloppuna ulkona oli juuri noin täydellinen keli ja lähdimme Raimon kanssa ihmettelemään sulanutta pihaa. Poika loikki aivan innoissaan pitkin heinikkoa, kun aurinko paistoi lämpimästi eikä lunta näkynyt missään. Täytyy myöntää, että kyllä siinä tuli itsellekin tosi hyvä ja iloinen fiilis, kun katseli onnellisen kanin iloloikkia ja ilmassa tuoksui alkava kesä. Sain pitkästä aikaa myös otettua kaniaiheisia kuvia ja niitä varten tänne tulinkin kirjoittelemaan. Kertokaahan lempikuvanne ja muistakaa ilmoittautua viimeistään huomenna Jyväskylän kisoihin!

17. huhtikuuta 2016

Perjantain estetreenit

Kerroin täällä jo aiemmin perjantain suunnitelmistamme: ajattelimme mennä kolmen tytön ja kolmen kanin voimin harjoittelemaan esteitä läheiselle kentälle. Tämä oli viimeinen mahdollisuutemme päästä treenaamaan yhdessä ennen Jyväskylän kisoja, joten kyseessä oli pitkään odotettu päivä. Perjantaiaamuna olo ei kuitenkaan ollut kovin hehkeä, kun heräsin kuumeessa, nenä tukossa ja kurkku kipeänä.

Olen luonteeltani sen verran suorittaja, että en tälläkään kertaa malttanut jäädä kotiin sairastamaan. Olin sopinut päivälle estetreenien lisäksi muitakin tapaamisia, joten lähdin reippaana kouluun. Päätimme Tessan kanssa koulussa, että emme peru esteilyä, koska uuden kaikille sopivan päivän löytäminen olisi todella hankalaa. Kotiin päästyäni pääsinkin sitten valmistelemaan bokseja ja kantamaan esteitä autoon.




Minä ja Venla tulimme kentälle ajoissa ennen kuutta ja odottelimme tien varressa Tessan tuloa. Kun saimme loputkin esteet ja kanit paikalle, kokosimme ensimmäisenä Raimon radan.

Raimoon sain olla kerrankin todella positiivisesti yllättynyt! Vaikka se etenikin hieman vaihtelevasti, se meni selvästi paremmin kuin pitkiin aikoihin ja ylitti esteitä kunhan tahtoa löytyi. Tälläiset hetket saavat todella uskomaan, että ehkä tuossa kaverissa on sittenkin vielä toivoa. Myös Jiia teki parhaansa ja hyppi radat omaan taitavaan tyyliinsä, vaikka kotona se osaakin keskittyä vielä paremmin. Ensimmäinen kierros meni todella innoissaan pienillä huolimattomuusvirheillä, jonka jälkeen innostuttiin lisää ja mentiinkin jo hurjan nopeasti, puhtaasti ja isoilla ilmavaroilla.





Meidän treenailut meni siis todella hienosti eikä lähteminen kaduta yhtään. Oli hauska päästä näkemään Tessan kania Omppua ja hyppimään kentällä laajemmalla estevalikoimalla. Tällä kertaa myös sää osui kohdilleen ja vielä illallakin oli mukavan aurinkoista ja lämmintä.


Tässä vielä video Jiian radasta:


Kuvat ja video: © Tessa ja Venla

13. huhtikuuta 2016

Herättelyä

Muutama hiljainen viikko ollaan pidetty täällä blogin puolella, kun kiireiden keskellä on täytynyt laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Huhut tämän blogin kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja, pidämme vain pientä lomaa ja keräämme virtaa tulevaa nousukautta ajatellen.

Täällä Keski-Suomessa lumet ovat jo sulaneet ja nätit kevätkelit ovat houkutelleet ulos touhuamaan. Kevätsiivoilunkin olemme jo aloittaneet ja kanien ulkohäkki on pian kunnossa tulevaa kesää varten.

Ensi viikon lauantaina koittaa mun ja Minnan järkkäämät Jyväskylän kisat, toivottavasti olette tulossa! Ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä ensi keskiviikkoon ellen nyt ihan väärin muista, joten vielä ehdit ilmoittaa omat kanisi mukaan. Itse asiassa en ole ilmoittanut vielä edes omia kanejani hyppimään, toivottavasti muistan tuohon deadlineen mennessä... Mun pahe onkin jättää tällaiset pikkujutut aina viimeiseen iltaan: sain tänään sovittua wc-avaimien hakemisesta kisoja varten, vaikka olen ajatellut asiaa viimeisen kuukauden! No mutta parempi myöhään kuin ei millonkaan, niinhän sitä sanotaan.

Parin päivän päästä perjantaina pidämme kolmen hengen yhteistreenit tulevia kisoja ajatellen. Minä ja Raimo menemme siis Tessan & Ompun ja Venlan & Jiian kanssa läheiselle kentälle kaikkien esteet mukana eli pääsemme kokeilemaan vähän pidempiä ja monipuolisempia ratoja. Tuosta illasta saamme toivottavasti kuvia ja videota eli jotain yhteenvetoa voi tänne blogiinkin odottaa.

Nyt lähden tästä siivoamaan kanien aitausta, ehkä pääsen vaihtamaan keväisempää mattoa ja muuta kivaa myös sinne. Kertokaa ihmeessä, oletteko tulossa Jyväskylän kisoihin. Olisi muutenkin mukava kuulla teiltä jotain elonmerkkejä ja oletteko vielä mukana, tauosta huolimatta?



31. maaliskuuta 2016

Raimo 2 vuotta

Totta se on: Lavella's Raimondo di Sangro eli tutummin Raimo on tänään jo kaksi vuotta vanha! Vaikka aika onkin mennyt tosi nopeasti, on hankala muistella kaniporukkaa ilman tätä valkokorvaista pupupoikaa. Paljon ollaan ehditty nähdä ja kokea - monet yhteiset reissut ja onnistumiset. Raimo on aina ollut sosiaalinen ja ihmisläheinen, joten sitä kohtaan minulla on aivan erityinen tunne- ja luottamusside. Eivät nämä kanit oikein lahjojen päälle ymmärrä, mutta synttäreiden kunniaksi siivoan niiden aitauksen ja Rampe saa tietenkin erityisen paljon huomiota ja herkkuja.

Onnea siis erittäin paljon hurmurikani Raimolle!


15. maaliskuuta 2016

Miten meni ShowLinkPets?

Taas yksi aivan huippu kanitapahtumapäivä purkissa! En voisi olla tyytyväisempi kanivalintoihini, koska Raimo ja Jiia hoitivat homman kotiin mainiosti. Koko lauantaipäivän pakkasimme näyttelyihin ja valmistelimme kaneja eli leikkasimme kynsiä ja pesimme tassuja. Sunnuntaina lähdimmekin sitten heti aamusta kohti Jyväskylän Paviljonkia, jonne meiltä oli kerrankin lyhyt ajomatka. Yhdeksän jälkeen olimme messuilla jo ensimmäisten joukossa ja meillä oli hyvin aikaa harhailla paikanpäällä etsien Suomen Lemmikkikanien pistettä.



Kun viimein pääsimme laskemaan boksit ja ihmisiä alkoi ilmaantua paikalle, lupauduin hypyttämään Jiiaa aamupäivän estenäytöksessä. Päätin, että se saisi purkaa hieman energiaa ja harjoitella "oikeilla" esteillä hyppimistä ennen ensi kuun kisoja. Jipsu ylitti kyllä odotukseni ja kovasta hälinästä ja ympärillä haukkuvista koirista huolimatta se ei mennyt paniikkiin vaan pystyi keskittymään olennaiseen. Jiia hyppi hyppyesityksessä kahden muun estekanin kanssa ja ainakin yleisön taputuksista päätellen onnistuimme hienosti. Iltapäivällä istuimme vielä siskoni kanssa muutaman tunnin Suomen Estekanien pisteellä kertoen estehypystä sekä kanin omistamisesta. Lähes kaikki ohikulkijat pysähtyivät silittämään pöydällä päivystävää paijauspupua: paljon ihmeteltiin esimerkiksi Raimon erikoista väritystä sekä sen hassuja puoliluppakorvia.


Kun emme olleet estehommissa, kiertelimme messuja, tutustuimme muihin näytillä oleviin eläimiin, keräsimme ilmaisia näytteitä koiranruoista ja söimme jäätelöä sekä käsintehtyjä perunalastuja. Raimo pääsi tuomarin pöydälle yhdeksäntenä ja sen arvostelu oli heti estenäytöksen jälkeen. Assarilla oli kuulemma ongelmia saada rimpuileva Raimo pois boksista, harmi että en ehtinyt häntä auttamaan, kun siivoilin areenaa esityksen jäljiltä. Onneksi kani tajusi olla tuomarin edessä edustavana koko arvioinnin ajan. Raimon pärjäämistä en oikeastaan ehtinyt edes jännittämään, kun aamupäivä meni paikasta toiseen juoksennellessa. Jännittäminen olisikin ollut aivan turhaa, koska Raimo pärjäsi upeasti saaden 94 pistettä! Viime vuonna se sai samassa tapahtumassa samalta tuomarilta 91,5 pistettä, joten parannus oli melkoinen. Koko näyttelyssä vain kolme kania yletti samaan tulokseen eli arvostelu oli erittäin tiukka (tai taso huono...). Myös Jiia oli tuomarin eteen päästessään yllättävän kiltisti, mikä oli valtava helpotus minulle ja siskolleni. Olimme jännittäneet kovasti tytön ekoja näyttelyitä (hyppääkö se pöydältä, rimpuileeko se sylissä), mutta pelot osoittautuivat onneksi turhiksi. Pisteitä Jiia sai 92, joka on ihan kelpo suoritus ensimmäisestä arvostelusta ja päivän tasoon nähden tuo olisi ollut hyvä pistemäärä mille tahansa kanille. Varmasti käydäänkin kokeilemassa petteilyä tuon kanin kanssa vielä toistamiseen, kun vain sopiva tapahtuma löytyy. Alla näette vielä tuomarin kommentit meidän kaneista.


Ihana Minna & ihana Raimo <3


Raimo

Yleiskunto: 27,5/30 - massakas, hieman mahakas, hyvä lihaskunto
Turkki: 18,5/20 - puhdas, mahanalunen epätasainen, palautuu huonosti
Korvat: 5/5 - puhtaat
Silmät: 5/5 - vilkkaan näköiset
Hampaat: 5/5 - ok
Kynnet: 5/5 - leikatut, pitkät kynnet
Tassut: 4,5/5 - aavistus värjäymää, kantapäät kuluneet
Häntä: 5/5 - tuuhea
Käsiteltävyys: 18,5/20 - kiltti, mutta jännittää melko paljon
Yhteensä: 94/100

+ Avointen urosten luokkavoittaja (ruusuke)
+ BIS 3 (ruusuke, pokaali ja pussi kuivattua porkkanaa)


Jiia

Yleiskunto: 27,5/30 - takajalkojen lonkkien asento epänormaali, lihaksikas, hieman luiseva etuosa
Turkki: 17,5/20 - hilsettä, pehmeä, ei palaudu, epätasainen
Korvat: 5/5 - puhtaat
Silmät: 5/5 - lempeät, aavistuksen vetiset
Hampaat: 5/5 - ok
Kynnet: 5/5 - leikatut
Tassut: 4,5/5 - kantapäät punaiset
Häntä: 4,5/5 - värjäymää
Käsiteltävyys: 18,5/20 - jännittää, hieman rimpuilee mutta kiltti
Yhteensä: 92/100

+ Sihteerin suosikki (ruusuke)





Mielestäni osa pisteistä lähti hieman turhaan, mutta eihän se minun asia ole arvostella asiansa osaavaa tuomaria. Joka tapauksessa meillä meni tosi hyvin ja Raimo pääsi jälleen Best In Show -pöydälle, on se kyllä upea pupu! Jiia onnistui myös hurmaamaan itselleen hienon ruusukkeen, joka komeilee nyt sen aitauksen kyljessä. Ei ollut yhtään turha reissu, vaikka eihän se palkintojen määrä muutenkaan reissun turhuutta määrittele. Hauskaa oli kuten viime vuonna, vuoden päästä taas uusiksi!

9. maaliskuuta 2016

Jyväskylä 23.4.2016

Nyt on minun ja Minnan järkkäilemien estekisojen kutsu julkaistu. Monet ovat kyselleet mm. sinne tulevia luokkia, joten ajattelin pistää tämän tänne bloginkin puolelle. Olisihan se mukava saada porukkaa mukaan ja ehkä myös ihan ensikertalaisia kokeilemaan!

JYVÄSKYLÄ 23.4.2016

Suomen Estekanit ry järjestää virallisen kilpailun Jyväskylässä 23.4.2016.
Paikkana on Keski-Palokan koulun kenttä osoitteessa Saarijärventie 56, 40270 Palokka.

Kilpailuluokat:
» Vaikea suora (arv. lk. B)
» Helppo suora (arv. lk. A)
» Helppo mutka (arv. lk. A)
» Keskivaikea mutka (arv. lk. A)

Luokat hypätään yllämainitussa järjestyksessä ja ensimmäinen luokka aloitetaan kello 10.00. Arvosteluluokka on ilmoitettu suluissa, mutta muutokset ovat mahdollisia.

Ilmoittautumiset:
Ilmoittautumiset, joista on käytävä ilmi kilpailupaikka ja -aika (otsikossa), osallistumisluokat, kanin virallinen nimi sekä omistajan /mahdollisen ohjaajan yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite) on lähetettävä ke 20.4. mennessä osoitteeseen

ilmoittautumiset@suomenestekanit.net

Hinnat:
- SEK:n jäsenille saman omistajan ensimmäiset viisi kania 3e/kani/luokka, loput kanit 2e/kani/luokka
- Ei-jäsenille 4e/kani/luokka
- Luokan ulkopuoliset 1e/kani/luokka

Maksut tulee suorittaa viimeiseen ilmoittautumispäivään (20.4.) mennessä Suomen Estekanit ry:n tilille FI57 5724 1120 0677 33, viitteeksi 4501. Kuitti suoritetusta kilpailumaksusta on lähetettävä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä sähköpostitse tai postitse.
Muistathan mainita ilmoittautumisen yhteydessä oletko Suomen Estekanit ry:n jäsen.

Muuta:
Kilpailijoilla on käytössään Keski-Palokan koulun wc-tilat. Noin 500m päässä kilpailupaikasta löytyy Palokan kauppakeskus (Palokankeskus) josta löytyy mm. Citymarket ja kahviloita. Muistathan suojata kanisi auringolta ja sateelta. Jokaisella kanilla tulee olla koko kilpailupäivän tarjolla heinää ja raikasta vettä.

Vastuuhenkilö:
Minna Pilssari / minna.pilssari@gmail.com / 040 5437 509

TERVETULOA!



4. maaliskuuta 2016

Estepäivä

Tänään pääsin siskoni kanssa viimein tekemään esteisiin puomeja ja hypyttämään kaneja – kolmen kuukauden estetauon jälkeen! Heräsimme tätä varten aikaisin ja olimmekin jo aamuyhdeksältä autotallissa leikkaamassa pitkiä sähköputkia lyhyemmiksi puomeiksi eli toisin sanottuna isä leikkasi ja me autoimme. Tämä leikkausvaihe kävi lopulta aika näppärästi, vaikka meidän oli pilkottava kahdeksan viisimetristä putkea. Pidempiaikainen projekti ja työläämpi homma olikin sitten puomien päiden viilaaminen. Siinä minulla meni Venlan kanssa ainakin tunti, vaikka eihän se ehkä aivan pakollista olisi ollut kuin ulkonäkösyistä. Kesällä olisi tarkoitus vielä maalata nämä uudet puomit ja käsitellä uudet esteet puuöljyllä, jonka jälkeen ne ovat sitten kokonaan valmiita.



Kun puomit oli viilattu, pääsimme viimein hypyttämään pupuja. Raimo eteni esteillä omaan rauhalliseen tahtiinsa ja aikaa meni paljon koko homman ihmettelemiseen ja muistelemiseen. Ulkona oli ehkä hieman liian kylmä, koska pian oli päästävä jo sisälle lämmittelemään. Pepillä sen sijaan meni yllättävän hyvin ja sen hyppiminen ylitti kunnolla odotukseni. Peppi muisti selvästi jutun juonen ja yritti hienosti pomppia pieniä esteitä. Kylmä sää vaivasi kuitenkin myös tätä pupua eikä kovin pitkään ehditty harjoitella ennen kuin tyttö jo tärisi kylmissään ja menimme takaisin sisälle.

Jiia loikki esteitä taidokkaasti kuten aina ja oli oikein ilo ohjata näin innokasta kania. Minkäänlainen este ei tuottanut tälle sankarille vaikeuksia ja minun täytyi oikein tsempata pysyäkseni pupun mukana sen kiitäessä esteeltä seuraavalle. Ajattelinkin panostaa jatkossa enemmän Jiian esteilyyn ja sen kanssa harjoittelemiseen sekä oman ohjaamiseni parantamiseen. Tämä kani on selvästi onnellinen päästessään esteille, mikä on mielestäni erittäin hienoa ja tavoiteltavaa.

Loppuun vielä lyhyt kooste Jiian hypyistä:

28. helmikuuta 2016

Long time no see

Pitkästä aikaa postausta taas kirjoittamassa! Selityksiä tälle oudolle tauolle löytyy kyllä, tosin selitysten uskottavuudesta en osaa sanoa mitään. Päälimmäisenä syynä on varmaan kuitenkin ollut espanjalainen vaihto-oppilas, joka lähti meiltä muutama päivä sitten. Myös koulu sekä kesätyöhaku ovat aikaavieviä projekteja. Nyt kun täällä kuitenkin olen, voisin luvata parantaa tapani tai sitten vain kertoa meidän kuulumisia.



Kanit ovat jääneet surullisen vähälle huomiolle lähiaikoina. Nyt on kuitenkin pitkään odotettu loma ilman suurempia suunnitelmia ja tarkoitus olisi tehdä yhtä sun toista pupujen seurana. Yhtenä tärkeimmistä asioista aion pilkkoa sähköputkista puomeja uusiin jouluna saamiini esteisiin. Toivonmukaan saatte siis loman aikana lukea täältä blogistakin jonkin sortin estepäivittelyjä! Ihan jännittää itseäkin, miten ennen joulua alkanut estehyppyloma on kaneihin vaikuttanut. Ei siis mikään tarkoituksellinen estehyppyloma, lähinnä semmoinen "liian pimeää, liian märkää, liikaa lunta..." -estehyppyloma. Sisällä hypyttäminen kun on lähes mahdotonta niin ulkona vallitseva sää on harmillisen tärkeässä osassa.



Eilen ilmoittauduin tämän vuoden ShowLinkPetsiin eli täällä Jyväskylässä järjestettävään lemmikkitapahtumaan. Meinasi jäädä vähän viime tipalle tämä osallistuminen, kun aloin miettimään mitkä kanit otan mukaan vain muutamaa tuntia ennen ilmoittautumisajan loppumista. Siinä kiireessä päädyin ilmoittamaan itseni messuille vain sunnuntaiksi, jotta lauantaina ehdin laittamaan puput järkevään kuntoon näyttelyitä varten. Kaneistani valitsin Raimon, koska se on pupulaumastani parhaiten menestynyt. Onhan sillä sopiva massa ja hyvä käsitellä, joten miksipä ei. Ainoastaan viime postauksessa kertomani karvanlähtö jännittää hieman (voi kumpa se ehtisi loppua!) sekä kuluneet kantapäät. Siskolleni Venlalle soittelin illalla myös useampaan otteeseen ja päädyimme ottamaan myös hänen kanin, Jiian mukaan. Saa nähdä, mitä tästä oikein tulee!

Ollaan tässä lähipäivinä mietitty Minnan kanssa estekisojen järkkäämistä viime elokuun tavoin tänne Jyväskylään. Jos kaikki menee hyvin, pääsette meidän pitämiin kisoihin huhtikuun lopulla! Siitä kuitenkin enemmän lähempänä, kun asiat varmistuvat.



Olipas virkistävää taas kirjoitella tänne vähän ajatuksia meidän tilanteesta! Toivottavasti saan raivattua blogille mahdollisimman hyvin aikaa nyt jatkossakin. Toivottavasti teille kaikille muille kuuluu myös hyvää ja toivottavasti olette tulossa ShowLinkPetsiin sunnuntaina 13.3. ja toivottavasti jaksoitte lukea tämän postauksen kokonaan. Heittäkääpä kommenttiboksiin vielä joku hauska kommentti ja pitäkää kiva päivä sekä kiireetön loma, jos teillä vapaata nyt on!