31. joulukuuta 2014

Vuoden viimeiset

Joulu tuli ja joulu meni. Nyt on aika juhlistaa uutta vuotta! Kävin tänään ulkona ottamassa siskoni avustuksella studiokuvia kaneista.  Niitä kertyi reippaasti yli 1000kpl, mutta vain muutama valikoitui tänne blogiin. Monelle tuttu tunne? 

Oon ihan täpinöissäni tämän uuden vuoden lisäksi myös siitä että Suvi tulee kaninsa Nikitan kanssa tänne perjantaina viikonlopuksi. Hypytämme Raimoa ja Nikitaa esteillä, käymme Faunattaressa ja loput näettekin viikonlopun videokoosteesta, joka tulee ensi viikolla meidän kummankin blogeihin.

Sitten niitä kuvia! Pyry poseerasi omaan rauhallisen rutiininomaiseen tahtiinsa nätisti kameralle. Poitsu oli ylivoimaisesti helpoin kuvattava kuten tästä 9-vuotiaasta arvata saattaa!


Peppi ja Pipsa olivat ulkona yllättävän nätisti, mitä nyt yrittivät koko ajan hypätä pois arkun päältä. Ongelmallista oli myös pitää tyttöjä vierekkäin niin, että kumpikin pääsisi samaan kuvaan.



Raimo olisi lähtenyt juuri kuvaushetkellä mieluusti tutkimaan maailmaa, mutta pysyi lopulta paikallaan pienen silittelyn avulla. Pojasta saatiin siis myös mukavia kuvia!


Lopuksi tahdon toivottaa vielä kaikille oikein mukavaa uutta vuotta! Palaillaan ensi vuoden puolella.


23. joulukuuta 2014

Jouluisia tunnelmia

Minulla alkoi perjantaina joululoma ja lauantaina tein kaneille suuren siivouksen, jossa vaihdoin myös matot sekä fleecet jouluisempiin väreihin (punaisiin ja vihreisiin). Sunnuntaina sitten siivoilin loppuja ja laitoin aitauksen reunaan jouluvalot tuomaan tunnelmaa. Maanantaina hypytin Raimoa esteillä ja tänään odotan huomista joulua. Meille kuuluu siis hyvää!

Tosiaan, joulu on huomenna. Vietämme sitä kanien kanssa kotona, kera hyvän ruoan. Tänä vuonna en noille pitkäkorville erityisemmin lahjoja ostellut, mutta ehtii sitä ensi vuonnakin. 

Kokosin teille tähän loppuun edellisen vuoden tavoin jouluisen videon näin aatonaaton kunniaksi. Sitä ennen meidän poppoo tahtoo kuitenkin toivottaa teille erittäin hyvää joulua!

21. joulukuuta 2014

2014 mieleenpainuvimmat hetket

Sain Pitkäkorvaista Elämää -blogilta tämän haasteen, jonka tarkoituksena on:

1. Etsi kuvia menneen vuoden mieleenpainuneista asioista ja lisää ne blogiisi. Kerro jotain jokaisesta kuvasta. Kuvien suositusmäärä on kolmesta ylöspäin.
2. Haasta mukaan kolme muuta blogia ja ilmoita haasteesta heille vaikkapa kommentoimalla heidän blogiinsa.


Kävimme viime huhtikuussa siskoni ja Pipsan kanssa PetExpossa. Se oli mieleenpainuvin näyttely tältä vuodelta, koska en muissa edes käynyt!



Raimon tuleminen pitkän odotuksen jälkeen oli koko vuoden kohokohta. Niin ihana pieni mössykkä tuo on!


Raimon tullen oli mukava harjoitella esteitä sellaisen kanin kanssa, joka oikeasti myös hyppi niiden yli.


Kesällä sain ensimmäisen järkkärini, mallia Canon EOS M.


Aina yhtä kivaa on myös, kun Suvi käy meillä (kanien kanssa tai ilman)! Viimeksi kiersimme kaikki Jyväskylän eläinkaupat läpi.


Mieleenpainuvaa oli myös kesän kuumuus ja (ehkä viimeiset) kesälampaat!

Haastan tähän haasteeseen mukaan nämä kolme bloggaajaa:
1. Tessa
2. Venla
3. Emma

19. joulukuuta 2014

Kani nimeltä Mulko

Kuukausi sitten otti minuun yhteyttä Sangatsu Mangan toimituspäällikkö Antti Valkama, kustannusosakeyhtiö Tammelta. Antti kysyi olisinko kiinnostunut kommentoimaan blogissani kanisarjakuvaa. Se kävi minulle mainiosti, joten siitä peräisin tämä postaus.


Kani nimeltä Mulko on jo varsin hauska nimi sarjakuvalle, kannesta puhumattakaan. Kirja on japanilaisittain painettu sarjakuvapokkari, jota luetaan lopusta alkuun. Olin suhtautunut näihin mangasarjakuviin aiemmin hieman ennakkoluuloisesti, mutta tämä kokeilu oli kyllä kokeilemisen arvoinen. Ensimmäiseltä sivulta löytyi myös kuva, josta voivat katsoa aluksi apua minun kaltaiset harvemmin mangaa lukeneet. Muutaman sivun jälkeen lukeminen onnistuu nimittäin jo moitteettomasti.

Mangasarjakuvissa pidän erityisesti sarjakuvan ääntä kuvaavista teksteistä, joita kuuluu eri tekemisistä. Otetaanpa muutama esimerkki:

säik - säikähtää
rousk - rouskuttaa
sili - silittää
töyk - tökkiä
repi - repiä

Kanin omistamisen kaikki hyvät sekä huonot puolet tulivat kirjassa hienosti esille ja moniin kohtiin pystyin samaistumaan. Vaikka ensivaikutelma oli arveluttava esimerkiksi piirtotyylin puolesta, sarjakuva antaa todella realistisen kuvan kanin omistamisesta ja on oiva kirja kanin hankkimista miettivälle ja tietenkin kanin jo omistavalle. Myös sarjakuvan piirtäjällä on selvästi henkilökohtaista kokemusta kaneista ja niistä kokemuksista tämä kirja oikeastaan kertookin.

Jos kiinnostuit hurmaavan Mulko-kanin elämästä, voit ostaa omasi lehtipisteestä ennen helmikuun puoliväliä ja sen jälkeen pelkästään kirjakaupasta. Hintaa löytyy ostopaikasta riippuen 5-10€ eli se ei ole mikään syy olla hankkimatta tätä 200-sivuista kanisarjakuvaa.

No? Käytkö ostamassa jo viikonloppuna tämän sarjakuvapokkarin vai vasta joulukiireiden jälkeen?

16. joulukuuta 2014

Arvonnan voittaja

Eilen oli viimeinen päivä osallistua 200 lukijan kunniaksi järjestettyyn arvontaan. Onnettarena toimi tänään pikkusiskoni eli hän siis nosti voittajan kupista, johon olin laput askarrellut.Osallistujia tuli ihan mukavasti ja olisi tehnyt mieli antaa kaikille palkinto.  20€ lahjakortin voitti kuitenkin tällä kertaa... *rumpujen pärinää*

JOSSU!

Eikö onni vielä suosinut? Ei hätää, seuraava arvonta tulee 300 lukijan kohdalla ja jos et malta odottaa, käy osallistumassa siskoni blogin arvontaan!

(minulla ei ole tapana mainostella arvontoja blogissani, mutta pitäähän sitä siskoa auttaa)


14. joulukuuta 2014

Lumisen sunnuntain haaste

Minut haastoi tassu-nassu.

Haasteen ideana on vastata kysymyksiin ja haastaa seuraavat kolme kaniblogia. 

Minä haastan:




Kysymykset & vastaukset:

Ensimmäinen kanisi?
- Pyry

Unelmiesi kani?
- Kauniin värinen ja parhaan mahdollisen luonteen omaava, tottakai!

Haluaisitko kasvattajaksi?
- En haluaisi, ainakaan tällä hetkellä.

Kaniesi paras ja huonoin puoli?
- Peppi ja Pipsa ovat energisiä ja söpöjä tyttöjä, mutta eivät täysin sisäsiistejä. Pyry on hyvä käsiteltävä, mutta lumessa ei kamera osaa tarkentaa siihen. Raimo on sosiaalinen ja kaikin puolin täydellinen pakkaus.

Pet-näyttelyt vai kanihyppy?
- Pet-näyttelyt

Omistatko muita eläimiä kuin kaneja, mitä?
- En omista.

Paras ottamasi kuva kanistasi/kaneistasi?
- Hankala sanoa yhtä parasta, skip!

Paras kaniblogi?
- Pupuninjat

Mitä pellettiä käytät kaneillasi?
- Rabbit Royal

Minkä kanin ottaisit jostain toisesta blogista, jos saisit?
- Varmaan jonkun esteillä hyvin menestyneen

Ostatko kaneillesi joululahjoja?
- Ostan.

Käytätkö mieluummin H- vai lapavaljaita?
- Käytän mieluummin lapavaljaita, mutta usein en valjaita lainkaan.

Mitä käytät kaniesi häkkien pohjalla?
- Käytän kanieni aitausten pohjalla mattoa.

Ovatko kanisi wc-siistejä?
- Joo, ainakin melkein...

Kaunein kanin väri?
- Sama kuin Raimolla eli musta valkokorva.

Kaunein kani jostain toisesta blogista?
- Never forget to smile -blogin Reine (sattuu olemaan myös Raimon emä)

Mielipide risteytyskanien kasvattamisesta?
- Hyvä juttu, jos kasvatetaan tavoitteellisesti ja jokainen poikue on perusteltu. Turhat risteytyspoikueet ei niin hyvä.

Mielipide kanin ostamisesta eläinkaupasta?
- Mielestäni on jokaisen oma asia, mistä se kani hankitaan. Kasvattajalta silti parempi, enkä itse voisi ostaa kania eläinkaupasta.

11. joulukuuta 2014

Mitä hahmoja kanini muistuttavat?


P e p p i   j a   P i p s a  ►  T i u h t i   j a  V i u h t i

Peppi ja Pipsa ovat keskenään lähes samannäköisiä arkoja pieniä olentoja, joilla on yhteinen kieli. Nämä asiat toistuvat myös Tiuhtissa ja Viuhtissa, Taikurin hattu -kirjassa. Alla video, jossa kannattaa hypätä heti kohtaan 3:30. Pahoittelen ruotsinkielisyyttä.



R a i m o  ►  E l a s t i n e n

Raimo ja Elastinen ovat kumpikin energisiä ja positiivisia. Suurin näitä kahta yhdistävä tekijä on kuitenkin ilme. En tiedä, pystyykö tuota asiaa ymmärtämään, jos ei ole Raimoa nähnyt, mutta itse en ole voinut Raimon tulemisen jälkeen katsoa Elastista ilman, että näen siinä Raimon.



P y r y  ►  D u m b l e d o r e

Pyry sekä Tylypahkan rehtori Dumbledore ovat erittäin viisaita ja ystävällisiä. He ovat jo  myös huomattavan vanhoja harmaantuneita herroja, jotka ovat kokeneet paljon elämänsä aikana.

6. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän kuulumiset

En tylsempääkään otsikkoa keksinyt, joten tässä meidän itsenäisyyspäivän kuulumiset!

Olette saattaneet huomata, että tänä vuonna en tehnyt blogiin joulukalenteria. Ensi vuodelle olen kuitenkin keksinyt jo oivan idean eli vuoden 2015 joulukuuta odotellessa!

Kanit ovat vietelleet täällä leppoisia kaninpäiviä kuten aina ja kaikilla pupuilla ovat asiat erinomaisesti. Tämän syksyn osalta kaikki näyttelyt ovat peruuntuneet, joten seuraavan kerran näemme kevään PetExpossa.

Tänään kävin hakemassa pihalta kaneille pajunoksia näin itsenäisyyspäivän kunniaksi. Kaikki olivat iloisia yllätyksestä - Pyry heräsi päiväuniltaan jyrsimään oksia, Pipsa tuhosi keppejä minkä kerkesi Pepin katsellessa vierestä ja Raimo, loputtoman mahan omaava kani, söi oksia.


P.s. Muutama päivä sitten löysin postilaatikosta diplomin, jonka sain ilmeisesti tänne blogiin laittamastani videosta. Alla vielä siitä kuva ja kyseinen video.








29. marraskuuta 2014

Kannattaako ostaa lapselle kani?


Tämä on toinen osa kahden postauksen postaussarjasta. Ensimmäisessä käsiteltiin kanin saamista lapsen (= kania haluavan) ja tässä vanhemman (= lapselleen kania hankkivan) näkökulmasta. Kuitenkin vaikka tämä onkin suunnattu lapsien vanhemmille, suosittelen ihan jokaista ensimmäistä kania hankkivaa lukemaan tämän!
En ole varma, mitä minä olen tästä asiasta kertomaan, koska minulla ei ole kania tahtovia lapsia (yllätysyllätys), mutta sen sijaan on minulla kymmenen vuotta kokemusta ja kaneja ollut koko ikäni, joten ehkä osaan kuitenkin kertoa myös näitä kanien huonompia puolia, joita ei aina hankkiessa tule ajatelleeksi (etenkin, jos oma kanihistoria perustuu söpöjen kuvien katseluun).


Ei kannata ostaa kania syntymäpäivä-/joululahjaksi vaan pitkän harkinnan ja miettimisen jälkeen. Ei kannata ostaa kania myöskään ensimmäisestä pyynnöstä, eikä ehkä vielä seuraavastakaan. Kani on usein hetken mielijohde ja unohdetaan täysin ajatella, että samalla sitoudutaan käyttämään päivittäin useita tunteja kanin hoitoon seuraavat kymmenen vuotta.

Entä jos kani sairastuu? Kanille saattaa tulla monenlaisia sairauksia oikeanlaisesta hoidosta riippumatta, esimerkiksi erilaiset hammassairaudet kuten hammaspiikit ovat yleisiä. Muistathan myös, että eläinlääkärikuluihin saattaa mennä satoja euroja rahaa, koska sairauden iskiessä kani on saatava nopeasti hoitoon. Myös kastrointi on kalliimpi kuin esimerkiksi kissan. Sairaudet ovat myös yksi syy, miksi kanien kanssa tulisi viettää päivittäin paljon aikaa. Kanit peittelevät saaliseläiminä kipeyttään viimeiseen asti, joten pelkästään sivusilmällä katselemalla ei huomaa kanin olevan sairas.

Pienille lapsille kani ei ole paras lemmikkivaihtoehto. Kaneja on käsiteltävä paljon ja alle kouluikäinen ei välttämättä pysty pitämään rimpuilevaa kania sylissä kuten ei myöskään ranskanluppaa tai muuta suurta rotua. Pienten lasten saattaa olla välillä myös hankala hahmottaa sitä, että kanit elävät meidän ihmisten kautta ja niillä on paljon tarpeita, joista tulisi huolehtia.

Ei tämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Kaikista asioista löytää myös niitä huonoja puolia, jos alkaa miettimään. Se on sitten toinen juttu kannattaako miettiä niitä vai postiivisia puolia, joita löytyy myös varmasti! Tähän loppuun kokoan vielä joitain kanien huonoja puolia (hyviä puolia löytyy sarjan edellisestä osasta):

  • Kanit sotkevat paljon ja vain harva kani oppii täysin sisäsiistiksi.
  • Mikään, ei edes kanien hoito ole ilmaista. Menoja löytyy ruoista ja puruista virikkeisiin sekä häkkiin.
  • Kanit vievät tilaa, ellet päätä teljetä pitkäkorvaasi sen eliniäksi tehdashäkkiin.
  • Kanit voivat elää yli 10 vuotta. Tässä ajassa se juuri kanin saanut 9-vuotias on kasvanut 19-vuotiaaksi.
  • Kanit peittelevät taitavasti sairauksiaan ja sen kipuja on hankala huomata.
  • Kaneissa on paljon luonne-eroja eli ei kannata ihmetellä, jos se Söpö-pupu ei olekaan niin rauhallinen kuin kuvassa.
  • Kanit ovat äänekkäitä eläimiä ja jos kanit asuvat makuuhuoneessa, kannattaa varautua yöunien menettämiseen.

Yritän yleistää tietyn ikäisiä mahdollisimman vähän, koska joku 10-vuotias saattaa olla aivan valmis kanin hankintaan, mutta toisella onkin vielä paljon kasvettavaa ennen lemmikkiä. Ei siis kannata miettiä kanin hankkimista iän kautta tai katsella keskustelufoorumeilta, minkä ikäiselle lapselle kanin voi hankkia. Sen sijaan omaa järkeä kannattaa käyttää ja miettiä kanin ottamista rauhassa.

Tämän postaussarjan toinen ja viimeinen osa päättyy nyt. Mielipiteitä saa heitellä kommenttilootaan.

22. marraskuuta 2014

HUIPPUISO ARVONTA, 200 lukijaa

Tänään blogissa oli mua vastassa hurja numero, 200! Iso kiitos kaikille, ihana kun jaksatte seurailla meidän kuulumisia! Oon ihan älyttömän ilonen ja kiitollinen kaikista ihanista kommenteista, joita laitatte. Piristää aina päivää lukea kommenttiboksista kivoja sanoja ja saada palautetta.

Mietin, mitä voisin arpoa. Jotain joka mahtuisi helposti kirjekuoreen. Jotain joka sopisi minkä tahansa lemmikin omistajalle ja josta kaikki varmasti pitäisivät. Sitten keksin. Arvon 20 euron lahjakortin Faunattareen / Mustiin ja Mirriin! Voittaja saa siis valita kumpaan lahjakortin tahtoo eli kumpi on lähempänä tai muuten kiinnostaa enemmän. Jos kumpaankaan myymälään ei ole mahdollisuutta päästä (lahjakortti on voimassa vuoden), kannattaa valita Musti ja Mirri, koska niiltä löytyy myös verkkokauppa.

L u e   k u n n o l l a  :


  • Vain blogin rekisteröitynyt lukija saa osallistua  
  • Viimeinen osallistumispäivä on ma 15.12 ja voittajan kerro seuraavana päivänä
  • Arvon voittajan perinteisellä hattuarvonnalla eli nostamalla lapun kulhosta
  • Ilmoitan voittajalle voitosta henkilökohtaisesti sähköpostilla sekä julkaisen voittajan blogissa
  • Osallistuminen on teille helppoa ja täysin ilmaista

Kommentoi tähän postaukseen lukijanimesi, jolla luet tätä blogia Bloggerin kautta sekä sähköpostisi, johon ilmoitan, jos olet voittanut. Tällä saat yhden arvan.

Voit kaksinkertaistaa mahdollisuutesi voittaa, jos mainostat arvontaa blogissasi (voit käyttää apuna alta löytyvää kuvaa) ja linkkaat kommenttiin myös postauksen/blogin, josta mainos löytyy.

Ilmoitathan kommentin loppuun vielä osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla!

Erkki Esimerkki:
Lukijanimeni: Erkki
Sähköposti: erkki.esimerkki@erkinposti.fi
Mainostus: erkinesimerkkiblogi.blogspot.fi
Osallistun 2 arvalla!



    !

8. marraskuuta 2014

NYT SE ALKOI! (video)

Nyt se alkoi, talvi nimittäin; Pyryn yhdeksäs, Pepin viides, Pipsan kolmas ja Raimo-nuorukaisen ensimmäinen! Lunta maassa ja lämpömittari näyttää alle nollaa. Mitä tehdä? Masentua vai mennä ulos nauttimaan jäätävästä kelistä? Minä valitsin jälkimmäisen ja otin mukaan kanit, kameran sekä siskoni auttamaan kuvaamisessa. Onhan minunkin pakko tuosta epänormaalista sääilmiöstä nimeltä ensilumi päästä ilmoittamaan teille kaikille, jotka olette juuri saaneet omaan blogiin tehtyä päivityksen samasta aiheesta.  No mutta pidemmittä puheitta, katsokaa alhaalta löytyvä video, koska yksi kuva video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.




2. marraskuuta 2014

Raimo mummolassa

Eilinen päivä (1.11.) oli kaikin puolin mukava ja kanit olivat menossa mukana, joten ajattelin kirjoitella siitä. Aamu alkoi, kun heräsin kellon ollessa lähes kahdeksan ja annoin kaneille aamuruoat. Ulkona oli täydellinen keli kanien kuvaamiseen, joten nappasin Pyryn mukaan ja kiiruhdin kameran kanssa raikkaaseen ulkoilmaan. Pihalla oli maa valkoinen kuurasta ja sopivan kirkasta eli näin vaihteeksi kuvatkin onnistuivat ihan hyvin. Myös Pyry poseerasi oikein nätisti!


Hiljattain siirryin seuraavaksi aamupalalle, jossa sovimme, että otan Raimon mukaan mummolaan, koska samalla näkisin, miten se suhtautuu kuljetusboksissa matkustamiseen. Pakkasin siis tarvittavat tavarat laukkuun sekä Raimon boksiin ja lähdimme matkaan.


Menomatka meni erittäin hyvin ja Raimo ei vaikuttanut stressaantuneen siitä. Heinää se vain  mussutti. Perillä Raimo pääsi vapaaksi takkahuoneeseen eli paljon oli pojalla tilaa juoksennella. Aluksi pysyttiin vain omassa boksissa ja käytiin kurkkimassa uutta paikkaa, mutta pian Raimo ottikin jo hienosti koko tilan haltuun ja oli oma sosiaalinen itsensä.


Olin ottanut mukaan valjaat, jotta voisin Raimon kanssa käydä ulkoilemassa mummolan pihassa. Onnekseni ei aamun kuura ollut vielä kahdeltatoistakaan sulanut pois, joka mahdollisti hienompien ja valoisampien kuvien ottamisen ulkona.





Hieman ennen kello kolmea alettiin pakata tavaroita ja lähteä takaisin kotiin. Paluumatka meni Raimon osalta aivan yhtä hyvin kuin tulomatka ja kotona olimme jo ennen neljää. Loppuillan vietin itse kaverini syntymäpäivillä ja Raimo palautuen matkasta. Kiva päivä, vai mitä!